Näin Keijo Korhosen kirjoitti Suomen kansan itsenäisyysrintama ry:n julkaisussa vuodelta 1994.

 

Suomalainen identiteetti ja EU-jäsenyys

 

 

Suomen koko tulevaisuudesta on nyt kysymys. Itsenäinen Suomi on kymmenien suomalaissukupolvien työn tulos. Tämä maa on raataen rakennettu ja uskomattomilla uhrauksilla puolustettu. Suomen hyvinvointi- ja turvayhteiskunta, jossa viime vuosikymmenet olemme saaneet elää, on luotu suomalaisten työllä, säästäväisyydellä ja itsehillinnällä. Mutta tätäkin tärkeämpi  Suomen itsenäisyyden perusta on ollut  suomalaisten tietoisuus itsestään: kansallisuutemme, tieto suomalaisten ominaislaadusta.

 

Tärkeintä ei ole aine vaan henki. Yhdessä olemme tämän maan rakentaneet. Meille suomalaisille tämä maa kuluu. Olemme perineet itsenäisen suomen. Haluamme siirtää itsenäisen, hyvinvoivan Suomen perinnöksi seuraaville sukupolville.Nyt kysytään kolmannen kerran vajaan kahdeksan vuosikymmenen kuluessa, ovatko suomalaiset tosissaan, kun he sanovat haluavansa olla itsenäisiä. Menossa on kolmas itsenäisyystaistelu. Jäsenyys Euroopan Unionissa ja Suomen itsenäisyys eivät mahdu samaan valintaan. Jompi kumpi on valittava.

 

Mahtavat  rahan, vallan ja tiedottamisen voimat yrittävät johtaa kansaa harhaan ja ohjailla meidät puolihuomaamatta Unioniin. Väitetään, että Suomen vienti ja talouselämä kuihtuvat ilman EU-jäsenyyttä, että EU:n kanssa voidaan sopia hyvät ja pitävät liittymisehdot, ja että jäsenyyskysymys on itse asiassa vain eräänlainen maatalouspoliittinen ongelma. Joka ainoa näistä väitteistä on karkea valhe.

 

Ehdoilla, joilla meidät mukaan houkuteltaisiin, ei ole mitään merkitystä. Ainoa todella tärkeä asia  on, säilyttääkö Suomi itsenäisen päätösvaltansa kansakunnan tärkeissä kysymyksissä: turvallisuuteen ja maanpuolustukseen, valuutta- ja rahapolitiikkaan, ulkomaankauppaan, aluepolitiikkaan, elintarviketeollisuuteen, sosiaaliturvan perusteisiin, lainsäädäntöön, riippumattomaan tuomiovaltaan ja Suomen kansalaisuuteen nähden. Jos Suomi liittyisi jäseneksi, kaikki nämä sulautettaisiin ajan mittaan EU:n päätöksentekoon. Saisimme muka osallistumis- ja päätösvaltaa. Uskomatonta hyväuskoisuutta ja huijausta! Miten voi piskuinen, syrjäinen Suomi vaikuttaa 350-miljoonaiseen, talouselämän ehdoilla johdetun liittovaltiojätin vallanpitäjiin?

 

Ratkaisu on meidän, täysvaltaisten Suomen kansalaisten käsissä. Valtiovalta kuuluu Suomessa vielä kansalle. Äänestämme neuvoa-antavassa kansanäänestyksessä lokakuun 16. päivänä lujasti EI jäsenyydelle Unionissa. Estämme täten valtaapitävien perustuslain vastaiset hankkeet jäsenyyskysymyksen ratkaisemiseksi jo ennen vuodenvaihdetta.

 

Ja eduskuntavaaleissa maaliskuussa 1995 äänestämme eduskuntaan kaikista puolueista vain sellaisia kansanedustajia, jotka tietävät, mitä suomalaiset ajattelevat itsenäisyydestä, ja ovat selkeästi ja julkisesti sitoutuneet estämään EU-jäsenyyden ja siten puolustamaan Suomen itsenäistä päätöksentekovaltaa.

 

Me Suomen kansalaiset, puolueista ja yhteiskunnallisesta näkemyksestä riippumatta, ratkaisemme tämän maan tulevaisuuden. Äänestämme itsenäisyyden puolesta, Euroopan Unionin jäsenyyttä vastaan.

 

Keijo Korhonen   Kajaanissa  6.6.1994