Suomelle erittäin ajankohtaisia kirjoituksia:

 

Suomen itsenäisyyden ajan Presidentti Urho Kaleva Kekkonen kirjoitti:

 

 

“ Silloin kun kysymykseen saatetaan valtion olemassaolo ja tulevaisuus, eivät tehdyt sopimukset enempää kuin solmitut liitotkaan merkitse mitään, jos niiden voimassapitäminen ei ole sopusoinnussa valtakunnan edun ja menestyksen kanssa.

 

Tämä on hyvin vähän romanttista eikä ollenkaan ritarillista oppia, mutta kuinka moni onkaan erehtynyt siinä, että valtion moraali on toista kuin yksilön moraali. Meitä on perin vaikea saada vakuuttuneiksi siitä, että valtakunnan etu vaatii maan saattamista nykyisen sodan aiheuttaman totaalisen tuhon alaiseksi sen vuoksi, että ritarillisesti tahdotaan pitää kiinni aikoinaan toisissa olosuhteissa annetuista lupauksista .”

 

Suomen sotilaallisesta liittoutumisesta Kekkonen kirjoitti:

 

“ Suomen etu ei voi olla, että se on jonkin suurvallan äärimmäisellä, Venäjän rajalla alituisesti varuillaan olevana ja ensimmäiseksi vihollisen jalkoihin joutuvana liittolaisena, jolla ei ole sellaista poliittista vaikutusvaltaa, että sen sanalla olisi mitään merkitystä, kun sodasta ja rauhasta päätetään.  Maa olisi tällöin äänettömänä yhtiömiehenä mukana liitossa, josta sille koituisi kohtuuttomat, ajan mittaan ylivoimaiset rasitukset. 

 

Liioin emme voi rakentaa tulevaa ulkopolitiikkaa Venäjän ja sen nykyisen liittovaltioiden poliittisille vastakohtaisuuksille ja niiden ennustetulle epäsovulle. Se olisi spekulointia hyvin epämääräisillä mahdollisuuksilla, ja sellaisen politiikkana tuloksena olisi, jos tuo epäsopu todella syntyisi, että Suomi kuitenkin joutuisi Venäjälle vihamielisen suurvaltaryhmän alituisesti taistelevaksi, eteentyönnetyksi tukikohdaksi.”

 

Rahavallan kontrollista Urho Kirjoitti:

 

“ Taloudellisen vallan kontrolli silloin kun se suuntautuu kotimaiseen yritystoimintaan on toteutettava lainsäädäntökeinoin. Mutta  miten kontrolloida ylikansallisia jättiyhtymiä, suurkonserneja, jotka jotka toimivat useammassa maassa ja hallitsevat  miltei rajattomia pääomia?

 

Tämä kysymys on nimenomaan  pienen maan kansallisen talouselämän tärkeimpiä ja arkaluonteisimpia. Tuollaisen kansainvälinen suuryritys voi manipuloida suhteellisen vapaasti, se voi siirtää pääomia ja tuottoja maasta toiseen, miten se on taloudellisesti edullisinta. Se voi määrätä käyttämilleen raaka-aineille  mielensä mukaisen hinnan, se voi maksaa veronsa siellä, missä se on sille tarkoituksenmukaisinta jne. Suurkonserni voi taloudellisen valtansa turvin tarpeen tullen tarpeen niin vaatiessa suorastaan määrätä pienen maan talouspolitiikan.

 

Länsimainen taloudellinen ja poliittinen integraatio johtaa välttämättömyyden pakosta siihen, että sen piiriin kuuluvat pienet valtiot menettävät osan taloudellisesta itsemääräämisoikeudestaan.

 

Tämä oli syynä siihen, että Suomessa ei hetkeäkään ole harkittu Suomen jäsenyyttä Euroopan Talousyhteisössä.

 

Näin presidentti Urho Kalevi Kekkonen vuonna 1973.

  

Metsäasioista Urho Kekkonen  kirjoitti:

 

 

“Vihreällä kullalla” on ollut ja edelleen on ratkaiseva merkitys maamme taloudessa ja ulkomaankaupassa. Siltä henkilöstöltä, joka hoitaa puun metsästä, jalostaa sen ja toimittaa maailmanmarkkinoille, edellyttää suurta ammattiatitoa ja nopeita oivalluksia. Sananlasku kylläkin kertoo, että “työ tekijäänsä neuvoo”. Tämä pitää paikkansa, mutta  vasta kunnollinen alan erityiskoulutus antaa mahdollisuuden käyttää täysin määrin hyväksi käytännössä opittuja niksejä ja kikkoja.

 

 

UKK:n perintö murskattu?