<<Perustuslakiasiaa    

 

Suomi on kansallisvaltiona suomalaisten koti

Suomen kansallisen edun vartija

Aaro Mikkonen

 

Etusivu / vaaliteemat

Ehdokkaan tiedot

Kirjoituksia

Kainuun kulttuuria

Linkit

Yhteydenotto

 

 

Rajavartiolaitos

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

[takaisin]

Suomen kansan ajankohtaista tutkiskella perustuslakia

 

Kirjoitettu Korpilahdella 12 päivänä syyskuuta 2003 ja toimitettu eduskunnalle ja maan hallitukselle.

Lisäksi kirjoitus on julkaistu useissa lehdissä

Eurooppa- Valmistelukunnan sihteeristön  yhteisymmärryksessä 18.7.2003  hyväksymä ehdotus Euroopan perustuslaiksi on jäämässä lähes huomiotta kansan syvissä riveissä.  Euroopan perustuslakia,  jota sen valmisteluvaiheessa luonnehdittiin vain luonnokseksi ja jonka vain muutamat Suomesta lähetetystä tulevaisuuskonventin valtuuskunnasta allekirjoitti, onkin  osoittautumassa lopulliseksi sopimukseksi Euroopan perustuslaiksi.  Näyttää siltä, että vasta muodostetulle uudelle hallitukselle asia on kiusallinen ja  laajempaa valtakunnallista keskustelua asiasta ei juurikaan käyty. Kyseisen ajankohdan täyttivät Suomessa kesälomat, uutistäyteinen hallituskriisi ja  eräs onneton ampumavälikohtaus. Sopimusta Euroopan perustuslaiksi on ollut vaikea saada tavallisen kansalaisen luettavaksi. Esimerkiksi Eurooppa-tiedotuskeskuksen nettisivuilta ei sitä ei voi suoraan lukea. Tältäkin osin tiedotusvälineiden  riippumattomuus  ja vastuu korostuvat kansalaisten informoimiseksi näinkin tärkeästä asiasta, kuin kyseisessä perustuslaista on nousemassa. Valta keskittyy ja oma legislaatio siirtyy pois kansallisilta valtioilta.

Mistä sitten oikein on kysyttäessä Euroopan perustuslain sisällöstä ja tarkoituksesta?

Vastaus,  ei enemmän eikä vähemmän kuin yhtenäisen Eurooppa-valtion  luomisesta. Esimerkiksi tätä ilmentävät perustuslain sisällöstä nousevat artiklat: (4 artikla) Unioni takaa henkilöiden, tavaroiden, palveluiden ja pääomien vapaan liikkumisen. ( 5 artikla) Jäsenvaltioiden on helpotettava unionin tehtävien täyttämistä, ja niiden on pidättäydyttävä kaikista toimenpiteistä, jotka voivat vaarantaa tässä perustuslaissa osoitettujen päämäärien toteutumisen. ( 8 artikla) antaa Unionin kansalaisille oikeuden liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltion alueella. (15 artikla) Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikasta.  Unionin toimivalta yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalla käsittää kaikki ulkopolitiikan alat ja kaikki unionin turvallisuuteen liittyvät kysymykset, muun muassa asteittain määriteltävän yhteisen puolustuspolitiikan, joka voi johtaa yhteiseen puolustukseen.

Lisäksi ( 40 artikla) sisältää Yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan toteuttamista koskevat erityissäädökset, joka kattaa mm. yhteisen puolustus-politiikan, unionin rauhanturvaamis-tehtäviin osallistumisen sekä  sitoutumisesta asteittain parantamaan yhteisiä sotilaallisia voimavaroja ja teknologisen perustan vahvistamista.  Asiakirjoista myös ilmenee  sopimus (10 artikla) Unionin oikeudesta  käyttää unionille annettua toimivaltaa ja  ovat ensisijaisia jäsenvaltioiden lainsäädäntöön nähden. Jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki yleis- tai erityistoimenpiteet, jolla varmistetaan tästä perustuslaista tai unionin toimielinten säädöksistä johtuvien velvoitteiden täyttyminen.  Lisäksi sopimus kattaa unionin talous- ja rahapolitiikan, sosiaalipolitiikan, tuomioistuin-vallan  ja lähes kaiken sen mikä on kuulunut perinteisesti  tunnusmerkkinä käytettävästä  valtiosta. Arvioitavissa jo on, mitä ja minkä verran jää  päätösvaltaa Suomelle, jota myös itsenäisyydeksi on totuttu kansankielellä sanomaan.

Euroopan perustuslaki on nousemassa vielä ongelmalliseksi. Ilmeisesti kaikki tahot eivät ole vieläkään omaksuneet  voimassa olevaa  perustuslakia ja sen merkitystä kansallisvaltion perusturvana.  “Suomen hallitusmuodon 1§ mukaan Suomi on täysivaltainen tasavalta... ja   2§ Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta. Korkeinta lainsäädäntövaltaa käyttää eduskunta yhdessä tasavallan presidentin kanssa. 95§ “Tämä hallitusmuoto on kaikilta osiltaan oleva peruuttamattomana perustuslakina, eikä sitä voida muuttaa, selittää tai kumota“.  Miten hyvin äänestäjät, kansanedustajat ja ministerit ovat Suomessa perustuslakiin ja kansallisvaltion peruspilareihin tutustuneet?

Kirjailija Santeri Alkio (1862-1930)  toimi  valtiomiehenä  Suomen  perustuslain ja hallitus-muodon säätämisen aikana. Maalaisliiton, nykyisen Suomen Keskustan ideologi ja nuorisoseuraliikkeen johtaja tulkitsi  raskaiden kokemusten jälkeen ja Suomen itsenäisyyden aamun sarastaessa aikalaisilleen seuraavasti: “Suomi on 750-vuotisen vieraan vallan alaisena olemisen kautta saanut juuri hallinnossaan kestää niin suunnattoman omien voimien menetyksen, että meihin on piintynyt aivan sairaalloinen itseluottamuksen  puute juuri hallitsemiskykyyn nähden”.  Ja kuin ennustaen tulevaa:  “ Keinotekoinen enemmistö, jota yritetään luoda valitsijain selän takana voi yhden onnistumismahdollisuuden sijaan luoda monia kansallisen onnettomuuden mahdollisuuksia“.  Santeri Alkio tuskin hyväksyisi nykyistä menoa, hän oli myös omaksunut tunnuslauseekseen Paavalin sanat “ Tutkikaa kaikki ja pitäkää se mikä hyvä on. ”  On itsestään selvää, että kerran on edessä se päivä jolloin Suomen kansakin kyselee legitimiteettinsä perään. Kuitenkin sen verran aikaa sai suomalaisetkin jo vapauttansa haistella!

Aaro Mikkonen

[takaisin]

   

 

Santeri Alkio

 

Perussuomalaiset rp.

 

 

 

 

 

 

       

 

     

 

     
     

 

 

     

© Aaro Mikkonen 2004